Ups. Viime blogauksesta on vierähtänyt jo tosi monta viikkoa. Hyviä selityksiä kirjoittamattomuudelle on monta. Hirveä työryysis. Lasten koulun, eskarin ja harrastusten päättäjäisviikot. Omat treenit, viimeistelyt ja tankkaus Tukholmaan, maratonista toipuminen jne. Mutta täällä sitä taas ollaan! Vahvasti elossa ja hyvässä treenivauhdissa kohti Joroisia.
Palauttelua maratonista
Viime viikon pidin melko kevyenä ja yritin palautella paikkoja viikonlopun Tukholman maratonista. Se meni muuten tosi hyvin! Juoksin oman enkan, 3.34 ja olin erityisen tyytyväinen siihen, että pystyin juoksemaan viimeiset seitsemän kilometriä vauhtia koko ajan kiristäen. Juostiin Simon kanssa siihen asti koko matka yhdessä. Västerbron sillan päällä Anu pyyhkäisi ohi ja minä mietin, että hittoako tässä hiiviskellään ja eikun peesiin! Simo huuteli perään, että eihän meidän vielä pitänyt kiihdytellä, mutta minä päätin, että nyt mennään. Juostiin Anun kanssa hyvällä vuorovedolla loppuun asti alle viiden minuutin kilometrivauhtia. Lopussa voimia oli sen verran paljon jäljellä, että ensi kerralla (siis syksyllä Berliinissä) matkaan voi lähteä astetta reippaammin. Siellä mäkeäkin on huomattavasti vähemmän, joten kolmen ja puolen tunnin alitukseen voisi olla ihan hyvät mahdollisuudet.
Uintia ja pyöräilyä
Palauttavasta viikosta huolimatta viime viikolla tuli treenattua jo ihan hyvin. Maanantain mahtavassa auringonpaisteessa käytiin pyörittelemässä Simon kanssa 45 minuuttia pyörän kampia. Jalkoihin ei sattunut ollenkaan niin paljon kuin kävellessä:) Illalla kävin vielä Liisan kanssa uimassa Kymijärvessä noin kilometrin lenkin. Märkäpuku-uintiin on kyllä vielä totuttelemista. Uusikin puku tuntui taas vähän kuristavan, lasit vuotivat ja olivat huurussa. Suunnista siinä sitten, kun ei näe yhtään, mihin on menossa:/
Tiistaina avasin seurakavereiden kanssa avovesikauden Joutjärven melontastadionilla. Uitiin Katjan ja Jannen kanssa 750 metrin poijulle ja takaisin. Tuntemukset olivat suurin piirtein samat kuin edellisenä iltana. Ahdisti ja lasit vuotivat. Esa kehui rantautuessaan uusia avovesiuintilasejaan, jotka näyttivät astetta pienemmältä versiolta sukeltajan snorkkelilaseista. Sami sanoi menevänsä heti seuraavana päivänä ostamaan samanlaiset ja minä pyysin tuomaan lasit myös minulle.
Keskiviikkoaamuna päätin myös tehdä jotain märkäpukuongelmalleni. Halusin päästä eroon kurkkua kuristavasta ”kaulapannasta”, joten vein puvun ompelijalle, joka nappasi sen pois. Vähän arvelutti, että kuinka paljon puku mahtaa hörpätä vettä ilman kireää kaulusta, mutta ajattelin sen olevan niin kireä kaulaosasta ilman kaulustakin, että suurta vahinkoa ei tapahtuisi.
Ette arvaakaan miten kiva oli uida torstaina Essin kotilaiturilta Herrasmanniin ja takaisin, kun puku ei kuristanut ja lasit istuivat naamaan kuin valetut. Happi kulki ja näkökenttä oli laaja ja kirkas. Ei vuotamista, eikä höyrystymistä. Uinnista pääsi jopa vähän nauttimaan!
Perjantaina pidin kotona sadetta ja lepoa ja valmistauduin henkisesti lauantain yhdistelmätreeniin, josta kehkeytyikin todella hyvä setti! Aamu-kymmeneltä meidän takapihalla oli rivissä yhdeksän seurakaverin pyörät ja juoksun vaihtokamppeet. Treeni aloitettiin uimalla Kymijärvessä 1,2 kilometriä. Sen jälkeen poljettiin 40 kilometriä ja juostiin kymppi.
Uinti meni omalta osalta melko hyvin. Kun porukassa lähdettiin, niin aluksi tuli tietenkin uitua muutama sata metriä aivan liian kovaa. Sitten vauhti rauhoittui ja pyrin keskittymään rauhallisiin ja pitkiin vetoihin. Uintiin meni aikaa 23 minuuttia.
Pyörällä lähdettiin alusta alkaen pitämään sellaista kohtuullisen reipasta vauhtia. Parin kympin Pennalantien osuus päästeltiin melkein urku auki, mutta viimeinen kymppi tultiin taas vähän rauhallisemmin. Sami, Partsi ja Kari painelivat edellä omaa vauhtiaan, minä peesailin Simoa ja pysyin ihan hyvin takapyörässä kiinni. Keskivauhti oli pyöräilyn osalta alun ja lopun rauhallisista pätkistä huolimatta kolmenkympin luokkaa.
Juoksussa tunnustelin, kuinka jalat olivat toipuneet viime viikonlopun maratonista. Tuollaista noin viiden ja puolen minuutin kevyttä kipittelyä ne kestivät jo oikein hyvin. Oikea pohje on edelleen vähän arka, mutta muuten lihakset tuntuivat hyviltä. Kokonaisuudessaan treeni oli tosi hyvä. Aikaa siihen meni 2.37, joten vauhtikin oli koko ajan ihan kohtuullista.
Polkemisen iloa
Sunnuntaina lähdin semipitkälle pyörälenkille Katjan, Juffen, Joelin ja Pietun kanssa. Sää oli aivan mahtava ja pyöräily tuntui taas ihan parhaalta lajilta! Poljettiin Lahdesta Nastolan ja Uudenkylän kautta Kuivannolle ja sieltä Orimattilan kautta takaisin Lahteen. Kilometrejä kertyi mittariin 80 ja aikaa meni 2.44.
Vauhtia pidettiin taas aika ajoin vähän liikaakin, mutta porukassa vauhti meinaa aina karata pk-alueelta jonnekin ihan muualle, vaikka etukäteen olisi puhuttu mitä. Lenkki oli joka tapauksessa hyvä ja polkeminen tuntui vahvalta ja tasapainoiselta. Reilua kolmenkympin vauhtia pystyy polkemaan melko helposti, ja se jos mikä on hyvä asia Joroisten kannalta.
Koko palauttavan viikon treenit ovat tässä:
Maanantai: 45 min pyörä, 30 min uinti
Tiistai: 50 minuuttia uintia + 30 min venyttelyt ja vatsat
Keskiviikko: 1 h 25 min pyöräilyä
Torstai: 50 minuuttia uintia
Perjantai: Lepo
Lauantai: Uinti-pyörä-juoksu-yhdistelmä: 1,2 km + 40 km + 10 km, yht. 2 h 37 min
Sunnuntai: 80 km ja 2 h 44 min pyöräilyä
yht. 10 tuntia (2 h 30 min uintia + 6 h 10 min pyörä + 55 min juoksu + 30 min lihashuolto)
Pyöräily & uintiteema jatkuu tälläkin viikolla. Molempia on ohjelmassa PALJON. Toivottavasti sää suosii, niin että pyörän päällä on taas ilo viilettää.