Joukuussa alkanut pyöräblokki huipentui eilisiin wattbiken SM-kisoihin. Ne olivat kyllä hyvä palautus maan pinnalle. Olin lähtökohtaisesti ja treenien perusteella melko varma, että polkaisen kympin alle 15 minuutissa noin 250 keskiwatilla.
Mutta kuinkas sitten kävikään. Noutaja-niminen tyyppi heilutti ruutulippua jo seitsemän kilometrin kohdalla, jonka jälkeen kampien pyöritys hidastui merkittävästi ja keskiwatit laskivat kuin lehmän häntä.
On muuten kilometrit pitkiä, kun ehtii laskea mielessä, että noin neljässä ja puolessa jäljellä olevassa minuutissa pitäisi pyörittää vielä ainakin 360 kampikierrosta. Silkkaa kärsimystä jokainen!
Mutta tuli se maali sieltä lopulta vastaan. Aika oli 15.22. ja keskiwatit laskivat 234:ään.
Oppia ja uusia kokemuksia ikä kaikki! En ollut kisan jälkeen mitenkään maani myynyt tai edes kovin pettynyt. Toki olisin toivonut itseltäni parempaa tulosta, mutta eilen en olisi pystynyt parempaan. Pyöräblokki oli kuitenkin hyvä ja sain nostettua kynnyksiä kautta linjan.
Paras treeni oli pari viikkoa sitten polkaistu puolituntinen sweet spot-alueella. Sen keskiwatit olivat 200 ja keskisyke 148. Toki wattbike näyttää aina kymmenkunta wattia enemmän kuin oma pyörä, mutta näyttäisi kuitenkin siltä, että aerobiset kynnyswatit ovat kohentuneet mukavasti.
Tällä viikolla puran kropasta pyöräblokin kuormaa ja aloittelen juoksukautta. Tuntuu hyvältä ajatella, että seuraavina viikkoina fokus on jossain muualla kuin pyörän satulassa.
Kunpa jalat vain pysyivät kunnossa ja keuhkot terveinä, että pääsen juoksemaan! Keskiviikkona saan päästellä Pajulahti-hallissa jo vähän reippaammin.
Sitä odotellessa, mukavaa viikkoa kaikille!