Viimeistä viedään

Sunnuntaina se koittaa. Juhlapäivä! Kauan odottamani Ironman Frankfurtin lähtöpamaus kajahtaa taivaalle aamu seitsemältä. Perhosia on vähän vatsassa jo nyt.

Viime postauksesta on taas vierähtänyt monta viikkoa ja tässä välissä on ehtinyt olla neljä kisastarttiakin. Kesäkuun viimeisinä viikkoina paiskin töitä hullun raivolla ja olin henkisesti aika puhki. Sitten kun työtahti helpotti, ei tehnyt mieli kirjoittaa riviäkään, edes tänne blogiin. Nyt parin leppoisamman viikon jälkeen huomaan, että mieli on taas huomattavasti valoisampi ja liikunnastakin nauttii ihan eri tavalla! On ollut kiva kisailla ja treenata, vaikka alkukesän kisoissa onkin ollut pientä säätöä.

Vantaan Kuusijärvellä kilpailin perusmatkalla. Sää oli kolea ja sateinen, mutta vesi yllättävän lämmintä. Uinti meni puihin vuotavien lasien kanssa säätäessä. Pyöräily kulki ihan kelpo vauhtia, vaikka reisi olikin muutaman päivän takaisesta kovasta yhdistelmätreenistä vähän raskas. Juoksuun olin tyytyväinen. Kohtuullisen mäkisellä reitillä pystyin juoksemaan kympin 46 minuutin pintaan. Sijoitukseni oli neljäs.

Sääksin SM-sprintissä toistui sama lasien kanssa säätäminen. Sadan metrin uinnin jälkeen meinasin jo kääntyä takaisin rantaan. Taistelin lasien kanssa niin kauan, että muut ehtivät kauhoa jo ensimmäiselle poijulle ennen kuin pääsin jotenkuten pitävien lasien kanssa matkaan. Mulla on piilarit ja jos ne huuhtoutuvat uidessa silmistä, olen aivan umpisokea. Vuotavat lasit aiheuttavat siis jokseenkin kauhunsekaisia tunteita. Mutta ei tällaisesta säätämisestä voi syyttää kuin itseään. Lasien pitävyys olisi pitänyt testata jossain muualla kuin kisoissa.

Pyörällä meno ei ollut ihan parasta, mutta juoksu kulki taas hyvin. Sijoitukseni oli omassa sarjassa neljäs.

Sääksin jälkeisellä viikolla osallistuin X-tri cupin duathloniin. Se kulki ihan hyvin. Vitosen juoksu 21.48, kahdenkympin pyörä suurin piirtein samaa vauhtia kuin aiemmassa tempossa ja päälle 2,5 kilometrin juoksu hyvää haipakkaa sekin. Kerrassaan kelpo treeni.

Finntriathlon Vierumäki

Sääksin jälkeen tilasin kahdet uudet uimalasit ja päätin ilmoittautua Vierumäen kisaan, vaikka se onkin vain viikkoa ennen Frankfurtia. Halusin yhden kisan, jossa saan tehtyä normiuinnin ja varmuuden siitä, että lasit eivät vuoda.

Viime lauantaina starttasin 200 muun kilpailijan kanssa 15-asteiseen Valkjärveen. Uinti sujui alun nyrkkipainista huolimatta hyvin ja uudet lasit pitivät mainiosti. Jes!

Pyöräilyssä tavoitteenani oli polkea rennosti puristamatta reipasta puolimatkan kisavauhtia. Keskivauhtini reilun 46 kilometrin matkalla oli 33,6 km/h. Ihan superhyvä ja niin helpon tuntuinen pyöräily, kun ottaa vielä huomioon keskiviikon viimeisen pitkän yhdistelmätreenin, jossa poljin 120 kilometriä aika haipakkaa.

Juoksussa minun piti kipitellä 4.45 vauhtia, mutta en malttanut olla lähtemättä samaan aikaan vaihtoon osuneen seurakaveri-Susannan peesiin. Juostiin eka vitonen noin 4.30 vauhtia.

Reitti oli sen verran mäkinen, että toisen vitosen lenkin alussa päätin antaa mahtavassa kunnossa olevan ja hienon kisan tehneen Susannan mennä menojaan. Pieni kilpailija minussa soti kyllä kovasti vastaan, mutta järki vaati säästämään jalkoja ensi viikonloppuun. Maltoin kuitenkin mieleni. Maalissa olo oli kahden ja puolen tunnin kisasta huolimatta sopivan tuore.

Lepoa ja tankkausta

Nyt sitten vaan lepäilen, syön ja kerään voimia sunnuntain koitosta varten. Tiistaina teen kevyen juoksulenkin ja osallistun X-tri cupin avovesiuintiin. Torstaina pyörittelen hissukseen pyörän kampia. Perjantaina on matkustuspäivä Frankfurtiin. Lauantaina kisainfo, pieni pulahdus järveen, pyörän testausta ja parin kilometrin verryttelyjuoksu. Kamat vaihtopaikoille ja hyvissä ajoin nukkumaan. Aamulla startti tapahtuu jo klo 7, joten herätys on viimeistään neljältä. Jännää!

Tällä hetkellä olo on ihan luottavainen. Uinnissa perusvauhti on kohentunut hieman viime kesästä ja sillä pitäisi kauhoa noin 1.15 loppuaikaan. Pyörässä tavoitteena on hieman yli 31 km/h keskivauhti, jolla loppuaika olisi 5.45 paikkeilla. Juoksussa tavoitevauhdillani kipitellään loppuaikaan 3.45. Vaihtoihin Frankfurtissa näyttää menneen viime vuonna huipuillakin aika kauan (uinnista pyörään 4-6 minuuttia), joten ei haittaa, jos suoriudun uinnista tai pyörästä vähän tavoiteaikojani nopeammin.

Mutta päivä on pitkä ja mitä vain voi sattua. Ensisijaisena tavoitteena on päästä maaliin.

Kisapäivän sää näyttää tällä hetkellä sopivan lämpimältä, +25 astetta ja tuulta noin 5 metriä sekunnissa. Ei passaa valittaa.

Pitäkää peukkuja!