Viime viikkoon mahtui otsikon mukaisesti varsin monipuolista harjoittelua. Maanantaina kävin seuran spinningvuorolla tutustumassa RPM-tuntiin. Edellisviikonlopun pitkien treenien jälkeen pyörittelin varsin rauhallisesti. Kunnon hien siellä sai silti pintaan.
Tiistaina tehtiin Essin kanssa ekaa kertaa jaloille suunnattu kestovoimapuntti. Kyykyt ja kaikki muutkin liikkeet todellakin tuntuivat ja ihan koko sarjaa en edes jaksanut tehdä. Tai no – me tehtiin vähän ylimääräistä, kun olin tulkinnut merkintöjä väärin. Yhtä syvään kyykyyn kuin Essi en pääse edes ilman tankoa. Tässä mulle ja teille muillekin vähän tavoitetta:
Odottelin jännityksellä, mitä jalat sanovat sarjasta keskiviikkona ja melko pökkelöiksihän nuo menivät. Torstai oli ehkä vieläkin pahempi, mutta illan juoksulenkki ja uinti tekivät niille ihmeitä. Perjantaina tuntuma oli taas melko normaali. Kävin uimassa ja valmistauduin henkisesti lauantain pitkään sauvakävely-hölkkä-sauvarinnetreeniin, johon lähdettiin jo aamu yhdeksältä urheilukeskuksesta. Jos olisi tajunnut, niin mukaan olisi voinut ottaa jonkun geelin tai vaikka urheilujuomaa. Mutta kun ei tajunnut, niin koko 3,5 tunnin setti mentiin pelkällä vedellä.
Sauvakäveltiin ja hölkkäiltiin Katjan ja Tuomaksen kanssa urheilukeskuksesta Tapanilan kautta Messilään ja tuttuun Laasonrinteeseen. Eka rykäisy päätettiin kokeilla juosten. Ah miten hapokasta! Laason nousu on heti alusta lähtien niin jyrkkää kipuamista, että hapot hyökkäävät jalkoihin ensi metreiltä lähtien. Reilun 600 metrin nousuun mahtuu kaksi vähän loivempaa osuutta, mutta viimeiset 250 metriä ovat taas armotonta kipuamista. Haaveilin viiden minuutin alituksesta. Tuomas kipitti edellä kuin aropupu ja koitin sinnitellä hänen perässään minkä pääsin. Keuhkot huusivat hoosiannaa ja syke oli mäen päällä taatusti aivan maksimissa. Ihan hirveää ja silti niin parasta! Ja se aika, se oli noin 4.40. Tuomaksella meni puoli minuuttia vähemmän. Sen hapenotto on jo kyllä todella hyvässä kuosissa.
Loput kolme nousua käveltiin kaikessa rauhassa ja sitten lähdettiin Katjan kanssa taivaltamaan takaisin kohti urheilukeskusta. Tasaiset ja alamäet hölkkää ja ylämäet sauvakävelyä. Tuomas hilpaisi takaisinpäin jo vähän aiemmin. Matkaa kertyi noin 26 kilometriä. Kerrassaan kelpo pitkis, johon mahtui sykealueiden koko kirjo kevyestä PK:sta aivan maksimiin.
Sunnuntaina pyörittelin maastopyörällä kevyesti tunnin ja vartin lenkin lähipururadalla ja Loistopolulla. Jyrkkäpiirteisessä maastossa lukkopolkimia saa nykiä ihan tosissaan, jos meinaa päästä mäet takamus kiinni satulassa ylös asti. Mutta se on hauskaa ja tervetullutta vaihtelua. Koitan pitää maastopyöräilyä mukana ohjelmassa aina lumien tuloon asti.
Sunnuntai-iltapäivän vietin kirjamessuilla promoamassa minun ja Jan Verhon kirjoittamaan Protaus-kirjaa. Samassa paneelikeskustelussa meidän kanssa oli Hanna Skyttä, jolta on ilmestynyt FuelFood-kirja. Hannan kirjassa on paljon aivan uskomattoman herkullisia ja erityisesti urheilijoille sopivia leivonnais- ja ruokareseptejä. Vai miltä kuulostaisi suklaakakku, jossa on yhtä paljon proteiinia kuin palautusjuomassa, eikä yhtään vehnäjauhoja tai sokeria? Tai mustikkapiirakka, jonka pohja on tehty kikherneistä? (ei kyllä ikinä uskoisi). Kirja on ehdottomasti mun hankintalistalla!
Messuilla törmäsin myös kahteen tuttuun triathlonistinaiseen, Johannaan ja Babaan, jotka ovat myös tehneet yhdessä kirjan. Johannan seuraava Ironman-kisa on ensi kesänä Kööpenhaminassa ja Baba kertoi miehensä Pekan ilmoittaneen heidän jo kesäkuiseen Nizzan Ironmaniin. Kumpainenkaan ei siis aio jäädä yksinkertaiseksi Teräsnaiseksi 🙂
Ensi viikon aloitan jälleen lepopäivällä. Tiistaina teen reippaan juoksulenkin ja käyn uimassa. Keskiviikkona on vuorossa punttia ja torstaina kevyttä juoksua ja uintia. Perjantaina käyn maastopyöräilemässä ja lauantaina teen parin tunnin sauvalenkin ilman rinteen kipuamista, jotta paukkuja jäisi sunnuntaina juostavalle Kuivannon Kympille. En ole juossut yhtään reipasta lenkkiä sitten maratonin, joten kympin vk-vauhti ei todennäköisesti päätä huimaa. Hyvä treeni siitä tulee joka tapauksessa, joten sinne mennään!