Uintia Vierumäellä, vol. 2

Kävin taas polskimassa Vierumäellä märkäpuvulla. Uintituntuma ei ollut sieltä vahvimmasta päästä, mutta päätin silti kokeilla, mitä kello näyttää 1000 metrin testiuinnin päätteeksi. Etenkin, kun viime kerran uintiaika jäi vähän arveluttamaan.

Loppuaika oli 17.06. Ihan ok vauhtia, kai. Alku lähti aika reippaasti, jossakin puolen välin paikkeilla alkoi olkapäissä vähän painaa, mutta lopussa jaksoin taas vähän kiristää tahtia.

Kyllä tuo märkäpuku vaan meikäläistä jelppaa. Uin tonnin päälle muutamia satasia kellon kanssa ja pyrin pitämään vauhdin suurin piirtein samana kuin tonnin uinnissa. Ajat oli 1.41-1.43 kantturoissa. Ilman märkkäriä treenivauhdit per satanen hallissa on 1.55. pintaan. Kiitos vaan sille, joka on keksinyt tuollaisen mainion kelluttavan kumipuvun:)

Ennen uintia kävin kokeilemassa Vierumäen kuplahallissa Newtonin juoksukenkiä, jotka sain testattavakseni. Kengät ovat aivan ihanan väriset ja istuvat jalkaan kuin sukka. Olisin niin toivonut, että ne tuntuvat hyvältä myös juostessa – mutta ei.

Kengät pohjassa on erikoinen korotus, joka vaimentaa iskuja tehokkaasti etenkin päkiäaskeltajilla. Kenkä on muutenkin suunniteltu pääasiassa päkiällä ja kokojalalla askeltaville ja sen rakenne ohjaa päkiäskellukseen voimakkaasti. Mun oikea päkiä ei vaan tuosta korokkeesta tykännyt. Vasempaan jalkaa kenkä tunti tosi hyvältä, mutta oikean jalan korkeampi holvikaari ei innostunut siitä ollenkaan.

Yritin vuoron perään kiristää ja löysentää nauhoja, mutta lopputulos oli se, että parin kilometrin verkan ja muutamien rentojen 200 vetojen jälkeen oikean jalan päkiä oli ihan puuduksissa. Harmi, sillä noin täydellisesti istuvaan juoksukenkään en ole vielä eläessäni törmännyt.

Newton on etenkin triathlonistien suosiossa, enkä ihmettele sitä ollenkaan. Tossu on todella kevyt ja sen sisäosa on niin pehmeä ja saumaton, että ilman sukkia pärjää vallan mainiosti. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Mun kenkäongelmani pysyy kuitenkin ennallaan. Kuukausi sitten ostetut Adidaksen Adizero Tempot on lestiltään aavistuksen liian kapeat. Molemmat pikkuvarpaat ovat hankautuneet rakoille. Ostin Adidakset, koska lukemani ja kuulemani mukaan monivuotiset ystäväni, Asicsin DS Trainerit, ovat kokeneet tänä vuonna muutoksen, joka ei ole ollut läheskään kaikkien mieleen. Muun muassa Katja sanoi, että kengät eivät rullaa ollenkaan niin hyvin kuin aiemmat Dessut ja ovat myös kovemman oloiset. Hän osti pari viikkoa sitten toiset Asicsin GT-2000 –kengät ja sanoo, että juoksutuntuma on huomattavasti mukavampi kuin uusilla Dessuilla.

Pitänee siis lähteä kenkäkauppaan (taas) ja koittaa löytää jokin kevyt, neutraali, hyvin istuva ja ”Dessumainen” kenkä. Huoh.

Huomenna sitä en kuitenkaan vielä tee. Jos sää sallii, lähden maanantain tavoin iltapäivällä pyörälenkille. Sitä ennen kutsuu nukkumatti. Öitä!