Kuukausi: maaliskuu 2013

Kotona taas. Viikko Maspalomasin auringossa hujahti aivan liian nopeasti. Niin kivaa oli, että lomaa olisi mielellään jatkanut pidempäänkin…

Viikon pääteemaa eli pyöräilyä tuli harrastettua viitenä päivänä kuudesta. Nousut olivat juuri niin haastavia kuin olin kuvitellutkin, mutta hyvässä seurassa ja vaihtelevilla kokoonpanoilla (Simon, Essin, Laten, Aleksin ja Vessun kanssa) mäkien kipuaminen oli ihan älyttömän hauskaa!

Sorian kukkulalle johtavaa lähes yhdeksän kilometrin mittaista serpentiininousua kihnuttaessa vauhti ei todellakaan päätä huimannut. Hiki lensi ja happoja pukkasi ihan kiitettävästi, vaikka pyörittelin menemään pienimmällä rattaalla ja vaihteella. Yhtä messeviä, jyrkkiä ja pitkiä serpentiininousuja riitti ihan jokaiselle lenkille ja niiden alle ja päälle tuli tehtyä myös hyviä palauttavia sekä reippaita juoksulenkkejä. Viikko olikin treenien puolesta erittäin hyvä: kokonaisuudessaan tunteja kertyi 18, vaikka tiistaina pidettiin lepopäivä. Sää todellakin suosi ja aurinkoenergiaa on nyt tankattu koko kevään edestä!

Ihan vähän pitää hehkuttaa ennen lomalle lähtöä tekemääni hallitreeniä. Juoksin Esan peesissä Pajulahti-hallissa vitosen 4.15 kilometrivauhtia. Ihan heti en olisi uskonut pystyväni moiseen, koska anakynnyksellä kipittely on tähän asti ollut melkoista tuskaa. Vitosen keskisyke oli 164, mikä vastaa mun vk-1 tasoa. Ihan mahtavaa, että juoksun on löytynyt talven aikana lisää vauhtia! Pitää toivoa, että se jalostuu kevään mittaan myös puolikkaan ja maratonin vauhteihin.

Ensi viikon pidän harjoitusten puolesta varsin kevyenä. Perjantaisen kotiinpaluun jälkeen pidin eilisen lauantain ja vielä tämän sunnuntainkin lepoa. Maanantaina juoksen Katjan ja Essin kanssa pitkän ja rauhallisen lenkin ja tiistaina kipittelen Pajulahti-hallissa. Keskiviikon pidän lepoa ja torstaina suuntaan uimaan. Sen pidemmälle en ole vielä viikkoa suunnitellut, sillä tunnustelen alkuviikon kroppaa ja sen palautumista viime viikon rasituksesta.

Hyvä tästä tulee, kun vain muistaa vielä malttaa mielensä. Joroisille on vielä yli kolme ja puoli kuukautta 🙂

Ensi perjantaina on kesä. Siis ainakin Gran Canarialla, Maspalomasissa, jonne suuntaamme koko perheen voimin. Samalle reissulle lähtee myös kolmen seurakaverin perheet, joten lapsilla on seuraa toisistaan, Kids Club –paikat varattuina ja meillä vielä siskonikin lapsenvahtina, jotta päästään tekemään hyviä pyörälenkkejä. Edessä on paaaljon mäkeä, mutta sitähän sieltä mennään hakemaankin. Viime vuonna Simo polki viikon reissun aikana noin 400 kilometriä ja jos edes lähelle yhtä paljon saadaan ensi viikolla kasaan, niin olen erittäin tyytyväinen 🙂

Viime viikolla pidin maanantaina levon ja tein tiistaina kevyen, 45 minuutin mittaisen juoksulenkin. Keskiviikkona juoksin Pajulahti-halllissa tasavauhtisen 7 kilometriä 4.45 vauhtia. Keskisyke oli 162, joten vauhti vastasi mun VK-1 tasoa. Viime syksynä ennen Berliinin maratonia juostiin Essin kanssa hallissa kymppi 5 minuutin kilomerivauhtia ja silloin keskisyke oli tuo sama. Juoksuvauhdissa vaikuttaisi siis tapahtuneen pientä kehitystä.

Reissua varten hain pyörätuntumaa torstaina ja sunnuntaina Vierumäen kuplahallista. Pyöräily tuntui edelleen ihan älyttömän mukavalta. Juoksussa endorfiinipöllyyn pääsee jo ihan rauhallisillakin lenkeillä, mutta pyöräillessä saan samat fiilikset vasta vauhdikkaammasta ajosta. Ajettiin Simon ja Pasin kanssa kiihtyviä 10 minuutin vetoja, joiden välissä palauteltiin aina viiden minuutin pätkiä. Tunti hujahti taas kuin huomaamatta.

Perjantaina kävin seuran uintitreeneissä. Paino sanalla ”kävin”, koska uintiin ei jäänyt aikaa kuin nelisenkymmentä minuuttia. Kauppasin seuran Facebook-sivuilla märkäpukuani ja yksi kiinnostunut tuli sitä perjantaina kokeilemaan. Siinä pukua ihmetellessä meni aikaa, mutta kaupat tuli kuitenkin tehtyä. Hyvä niin, koska ensi kesäksi haluan itselleni karvan verran suuremman ja hieman toisen mallisen puvun.

Lauantaina tein kevyen 45 minuutin juoksulenkin, jonka jälkeen auton nokka kaarsi Kirkkonummea ja kummitytön ristiäisiä. Sunnuntaina kun tulimme reissusta kotiin, kiskoin juoksukamat niskaan ja lähdin saman tien pitkälle lenkille. Jalka oli jotenkin todella kevyen tuntuinen ja menohaluja olisi ollut vaikka muille jakaa. Kahdenkympin lenkin keskivauhti oli 5.26 ja keskisyke 144. Viimeiset kolme kilometriä juoksin noin viiden minuutin kilometrivauhtia. Illalla pyöräiltiin vielä Simon kanssa Vierumäen kuplahallissa vajaan tunnin verran.

Hyvä päivä ja kokonaisuudessaan ihan kelpo viikko. Vaikka treenitunteja ei kertynyt kuin seitsemän, niin viikkoon mahtui hyviä tehopäiviä ja riittävästi kevyitä palautteluja. Tällä reseptillä mennään kovaa vauhtia kohti kesää:)

Mihin tämä aika taas on mennyt… Huomasin, että viime postauksesta on jo toista viikkoa. Koitan olla jatkossa olla ahkerampi:)

Hiihtoloman jälkeisen viime viikon olin suunnitellut pitäväni melko kevyenä. Tai siis levätä ja keskittyä lähinnä tehotreeneihin. Maanantaina pidinkin lepopäivän, mutta tiistaina suuntasin jo tuttuun tapaan Pajulahti-halliin. Juostiin Essin ja Simon kanssa 3 x 2000 metriä 4.30 kilometrivauhtia parin minuutin palautuksella. Päälle tempaistiin vielä Juffen seurana yksi neljäsatanen urku auki. Kivaa oli ja ihan mukavasti kulki.

Keskiviikon huilailin ja vietin illan töiden parissa. Ajatukset olivat kuitenkin jo torstai-illan pyöräilyssä, jonne suunnattiin Simon kanssa seuraavana iltana. Tunti hujahti taas rataa kiertäessä aivan supernopeasti! Vedettiin 15 minuutin settejä, joista aina ensimmäinen viisiminuuttinen oli kevyttä pyörittelyä, toinen keskimäärin 32 km/h ja kolmas viisiminuuttinen 35km/h vauhtia. Minä vedin aina tuon kolmekakkosen vauhdin ja iskeydyn Simon takapyörään kolmevitosen kyytiin. Siinä pääsi jo ihan kunnolla polkemisen makuun!

Perjantaina uiskentelin seuran vuorolla tunnin – tai jotain. Suurin osa ajasta taisi mennä seurakavereiden kanssa höpötellessä. Mutta eipä tuolla treenillä muuta tavoitetta ollutkaan kuin rentouttaa paikkoja viikonlopun supersettiä varten.

Lauantaina juostiin Katjan kanssa ensin 15 kilometriä ulkona ja sen päälle 3 kilometriä maravauhtista reipasta matolla. Niiden lisäksi tein suurin piirtein normipuntin, tosin vähän isommilla painoilla ja lyhyemmillä sarjoilla kuin aiemmin.

Sunnuntaina suunnistin seuran treenipäivään Pajulahteen. ”Alkuverkan” tein juoksemalla 15 kilometrin matkan kotoa Pajulahteen. Pajulahdessa tehtiin ensin puolentoista tunnin hallitreeni, joka sisälsi juoksun tekniikkaa ja keskivartalon hallintaa kehittäviä harjoituksia sekä kuntopiiriä. Sen jälkeen suunnattiin uimahalliin, jossa vietettiin toinen puolitoistatuntinen uintitekniikkaa kehittäen. Hyvä päivät ja oikein hyviä treenejä!

Koko viikosta tulikin loppujen lopuksi aika tehokas paketti. Väsy ei silti ole vaivannut ja sykkeiden perusteella homma on edelleen hyvin hanskassa. Lauantain 15 kilometrin lenkki kipiteltiin 5.49 keskivauhtia ja mittarin mukaan lenkin keskisyke oli 134. Vuosi sitten pykälät olivat ainakin kymmenen korkeammalla.

Treeni maistuu edelleen ja hyvä niin, koska nythän se vasta alkaa! Ekaan juoksutapahtumaan on reilu kuukausi, ajattelin kokeilla vauhtia ensimmäisen kerran Länsiväyläjuoksussa. Sitten on vuorossa HCR, Giro D’Espoo, Tukholman maraton, Joroinen… ja syksyllä sitten vielä ainakin Berliinin maraton. Pajulahden täysimatka on vielä ajatuksen asteella. Mutta antaapa ajatuksen muhia:)

Viime viikko sivakoitiin perheen kanssa Rukalla. Päiväohjelma noudatteli pitkälti samaa kaavaa: aamulla ladulle ja illaksi lasten kanssa rinteeseen. Simon kanssa hiihdeltiin sellaisia mukavia parin tunnin lenkkejä. Enemmänkin olisi toki mennyt, mutta sen pidempää ei oikein viitsi pitää lapsia keskenään mökissä. Vaikka hyvinhän nuo pärjäsivät. Simon sisko ja hänen miehensä kaitsivat myös Miskaa ja Metteä, joten ihan joka päivä tenavien ei tarvinnut edes olla vanhempien lenkin aikana keskenään.

Hiihtokilometrejä kertyi neljässä päivässä reilut sata. Viidentenä hiihtopäivänä kierreltiin enää kympin maisemakierros ja napsittiin kuvia. Juoksutuntumaa pidin yllä tiistaina, jolloin kävin Rukakeskuksen matolla juoksemassa 5 x 1000 metriä 4.30 vauhtia kahden minuutin hölkkä/kävelypalautuksella. Matto ei ollut sieltä parhaasta päästä ja jalatkin tuntuivat vähän raskailta. Tulipa silti tehtyä aamun hiihtolenkin lisäksi ihan kelpo treeni.

Perjantaina hölkkäilin vartin verran hiihtolenkin päälle ja jaloissa kyllä tunsi, että on hiihdelty ja lasketeltu. Lauantaina ajeltiin kotiin, joten pakollinen lepopäiväkin tuli pidettyä.

Sunnuntaina olin päättänyt juosta pitkä lenkin ja sain sille Simon kaveriksi. Hölkkäiltiin ja liukasteltiin sellaista karvan alle kuuden minuutin vauhtia. Simppa kurvasi kotiin 14 kilometrin kohdalla ja minä juoksin päälle vielä viiden kilometrin lisälenkin. Vaatetta oli päällä aivan liian vähän ja maha alkoi murista puolentoista tunnin kohdalla. Jalkakin oli edelleen raskas. Mutta tulipahan juostua eka pitkä lenkki aikoihin! Kokonaisuudessaan viikkoon mahtui harjoittelua 11 tunnin edestä.

Tämän viikon aion ottaa melko kevyesti. Maanantaina ja keskiviikkona pidän lepopäivät. Tiistaina menen Pajulahti-halliin juoksemaan ja torstaina Vierumäen kuplahalliin polkemaan pyörää. Perjantaina kevyttä uintia ja viikonloppuna taas perussettiä, jos olo/jalat ovat palautuneet normaaliksi. Töitäkin pitäisi paiskoa ihan hulluna, koska seuraava viikon breikki häämöttää jo kolmen viikon päässä. Silloin pakataankin matkalaukkuun aurinkorasvan lisäksi pyöräily- ja juoksukamoja 🙂