Hallitonneja

Kipiteltiin taas tänään Pajulahden hallissa. Simokin oli mukana, viime kerrasta olikin melkein tasan vuosi. Helmikuun lopussa diagnosoitu säären rasitusmurtuma parani tuskastuttavan hitaasti, mutta nyt siippakin on taas juoksukunnossa. Ja mikäs sen mukavampaa kuin juosta reippaita tonneja yhdessä!

Mukana oli itse asiassa ¾ koko perheestä, koska myös Mette hengaili radan reunalla. Hän istuskeli kuulokkeet päässä hallin laidalla ja kuunteli padillaan Youtubesta Justin Bieberiä ja muita suosikkejaan. Siis ehkä kymmenen minuuttia. Lopun aikaa hän pinkoi ympäri rataa ja hyppeli omatoimisesti pituutta. Mun reipas ja iloinen pieni ihminen 🙂

Vetotreeni meni ihan mukavasti. Juostiin ensin 3 x 1000 4.45 vauhtia. Sitten 2 x 1000 metriä 4.30 vauhtia. Kuudennessa tonnissa piti vähän kokeilla, miten viimeinen kierros juostaan kovaa. Sen loppuaika oli 4.15. Palautusta oli jokaisen vedon välissä kaksi minuuttia.

Vetojen alku tuntui jotenkin hirmu tahmealta ja viimeinen veto kaikista parhaalta. Tällainen dieselmoottori lämpenee vissiin vähän hitaasti. Loppuun tehtiin taas Katjan, Anun ja Jannen kanssa vähän lihaskuntoa ja hyppelyjä. Kokonaisuudessaan oikein hyvä treeni!

Huomenna teenkin puntin sijasta palauttavan juoksun & trainerin yhdistelmän. Torstaille on suunnitelmissa juoksua ja uintia ja vasta perjantaina jalkojen rassausta raudan kanssa. Jos jaksan, niin saatan mennä myös silloin uimaan.

Mutta nyt unten maille, jotta huomenna on taas virtaa!